Talon rakentajan sanasto

Talon rakentaminen on laaja projekti, jonka aikana vastaan tulee monenlaisia uusia asioita. Tämä rakentajan sanasto kertoo ytimekkäät selitykset yleisimmille rakennustermeille.

Alajuoksu

Alajuoksu tarkoittaa runkotolppien alle asennettavaa lankkua, johon runkotolpat kiinnitetään. Se eristetään bitumihuopakaistaleella kosteuden ehkäisemiseksi.

Alakaton verhous

Alakatto tarkoittaa talon sisätilan kattoa. Se on pinnaltaan usein kipsilevyä tai paneelia.

Alapohja

Alapohja on talon lattiarakenne. Siihen kuuluu lattian alapuoliset osat, kuten betonilaatta ja eristeet.

Aluskate

Aluskatteen tarkoitus on suojata katon alapuolisia rakenteita kosteudelta. Vesikaton alle asennetaan laadukas muovi, joka pitää vettä tehokkaasti. Muovi johtaa katon vesikaton läpi tiivistyneen veden ulkoseinälinjan ulkopuolelle kauas rakenteista.

Antura

Anturan tarkoitus on jakaa rakennuksen painoa laajemmalle maapohjalle. Se valmistetaan joko betonista tai harkoista kantavan rungon tai sokkelin alle.

Asemakaava

Asemakaavassa määritellään rakennuksen sijainti, koko, kerrospinta-ala ja korkeus. Siitä käy myös ilmi julkisivumateriaalit ja kattomuoto. Asemakaavaan tarvitaan kunnanvaltuuston hyväksyntä. Kaavaan on merkittävä myös tontin tehokkuusluku.

Bitumi

Bitumia syntyy raakaöljyn jalostusprosessin yhteydessä. Rakentamisessa se toimii loistavasti sideaineena ja vedeneristyksessä.

Bruttoala

Bruttoala on koko rakennuksen laajuutta kuvaava ala, johon lasketaan kaikkien kerrostasojen kerrostasoalat sekä kaikki kylmät ja lämpimät huoneet.

Energiatodistus

Energiatodistusta tarvitaan rakennuslupaa hakiessa. Siitä käy ilmi rakennuksen vaatima lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia ja kaikkien näiden perusteella laskettu energiatehokkuusluku, joka on suhteutettu bruttopinta-alaan. Uusien rakennusten energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija.

Hormi

Kanava, joka on tarkoitettu ilman, savun tai muiden kaasujen johtamiseen.

Hulevesi

Hulevesi tarkoittaa rakennetulla alueella rakennuksen katolle tai muille pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Hulevesiä muodostuu keväällä lumen sulamisen aikaan, kesän rankkasateilla ja syksyn sateisempina kausina.

Huoneistoala

Huoneistoa ympäröivien seinien rajaama ala, johon eivät kuulu huoneiston sisäpuoliset kantavat rakenteet, hormit tai mahdolliset tekniset tilat ja varastot.

*Kuvan rakennuksen huoneistoala on 113 m2.

Höyrynsulku

Höyrysulun tehtävänä on estää kosteuden ja vesihöyryn pääseminen lämpimältä puolelta kylmällä puolella olevaan rakenteeseen tai päinvastoin. Tämä rakenne voi olla esimerkiksi muovi, alumiinipaperi tai kosteussulku

Ilmakanava

Kanava, jota pitkin ilmanvaihtojärjestelmä kuljettaa ilmaa eri tiloihin. Kutsutaan myös ilmahormiksi.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihto tarkoittaa sitä, että sisäilmaa poistuu ja se korvautuu toista kautta tuodulla ulkoilmalla. Tämä pitää rakennuksen ilmanlaadun puhtaana ja terveellisenä. Nykyään ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti.

Ilmastointi

Ilmastoinnin tehtävä on viilentää tai lämmittää tulo- tai kierrätysilmaa. Ilmastoinnilla voidaan myös vaikuttaa ilmankosteuteen ja – viilennetään tai lämmitetään tulo- tai puhtauteen. Huom! Ilmanvaihto ja ilmastointi ovat kaksi eri asiaa.

Jiiri

Kulmasahaus tai kulmaan sahattu puuosa, esimerkiksi tiettyyn kulmaan sahatut listat tai laudat. Vesikatolla eri suuntaisten lappeiden kohdatessa tehdään jiiri.

Jätevesijärjestelmä

Jätevesijärjestelmä on suodatus- tai puhdistuslaitteen sisältämä putkiverkosto, joka on rakennettu jätevesien siirtämiseen ja puhdistamiseen.

Kakkoskakkonen

Kakkosneloseksi sanotaan puutavaraa, jonka vahvuus on 50mm x 50mm (mitallistettuna 45mm x 45 mm).

Kakkosnelonen

Kakkosneloseksi puolestaan kutsutaan 50mm x 100mm vahvuista puutavaraa (mitallistettuna 45mm x 95mm).

Kapillaarivesi

Jos maa-aines on hienojakoista, kapillaarivoimat saattavat imeä pohjavettä pohjavesipinnan yläpuolelle. Jos näin käy, vesi voi tiivistyä alapohjan rakenteisiin. Tämä voidaan estää erilaisilla katkoilla tai riittävän karkeita maa-aineksia käyttäen.

Kerrosala

Kerrosalalla tarkoitetaan ulkoseinien ulkopinnasta mitattuja aloja. Tähän kuuluu myös ullakon ja kellarikerroksen ne alat, joissa sijaitsee rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, kuten asuin- tai työhuoneita.

*Kuvan rakennuksen kerrosala 126 m2

Kevyt soraharkko

Kevyt soraharkko valmistetaan sementistä ja vedestä. Sitä käytetään perustusten tai esimerkiksi väliseinien muuraukseen.

Kipsilevy

Kipsilevy on kipsistä valmistettu rakennuslevy, jossa on kartonkipinta. Kipsilevy on paloturvallinen. Sitä voi käyttää myös äänieristeenä

Koolaus

Koolauksella tarkoitetaan katon, lattian tai seinän pintarakenteen alustaa. Useimmiten se on runkoon kiinnitetty puulaudoitus (eli koolauslaudoitus). Koolauksen avulla rakenne saa lisää tilaa ja vahvuutta.

Kosteuden eristys

Kosteuden eristys on sellainen materiaalikerros, joka estää kosteuden pääsyn rakenteisiin.

*Kuvassa kuivanut kosteuseristemassa näkyy lattiassa.

Lapemitta

Lapemitta on katon mitta harjalta räystäälle.

Lapetikkaat

Lapetikkaat ovat katolle kiinnitettävät tikkaat. Niitä pitkin esimerkiksi nuohooja pääsee tekemään työnsä turvallisesti.

Lastulevy

Lastulevy on puusta tai puun kaltaisista lastuista valmistettu levy, jossa lastut on liitetään toisiinsa liimalla tai muulla sideaineella voimakkaan paineen ja lämmön avulla.

Liimapuu

Liimapuu valmistetaan liimaamalla yhteen syynsuuntaisia, havupuusta tehtyjä lamelleja. Tästä syntyy kestävä, rakentamisessa paljon käytettävä puutuote.

Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmä on nimensä mukaisesti , joka huolehtii talon sisälämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä. Siihen kuuluvat kaikki lämmöntuottamiseen ja jakamiseen tarvittavat koneet ja laitteet.

Lämmönlähde

Lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Kyseessä voi olla kauko- tai aluelämpö, öljy, kaasu, kivihiili, sähkö, puu, turve, maalämpö tai joku muu.

Lämmöneriste

Lämmöneristen on sellainen ainekerros, joka estää lämmön siirtymisen tilasta toiseen tai pääsemästä rakennuksen ulkopuolelle.

Maaperätutkimus

Maaperätutkimuksen tavoitteena on saada selville maaperän rakenne, kantavuus sekä pohjaveden taso. Sen avulla määritetään, millaiset perustukset tontille tarvitaan ja millainen talo tontille voidaan rakentaa. Maaperätutkimuksen avulla myös selvitetään, millaiset kustannukset maanrakennuksella ja perustuksilla tulee olemaan. Tämä antaa tärkeää tietoa talonrakennuksen budjetoinnista.

Märkätila

Märkätila on huone, joka on suunniteltu niin, että se pystyy olemaan veden kanssa tekemisissä, esimerkiksi pesuhuone, sauna ja suihkullinen wc.

Paaluperustus

Paaluperustus on rakennuksen perustamistapa, jota käytetään huonosti kantavilla mailla. Perustusten anturat viedään paalutuksen avulla syvälle maaperään ja perustus sekä alapohja rakennetaan näiden paalujen päälle.

Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä

Koneeton ilmanvaihtojärjestelmä, joka perustuu siihen, että lämmin ilma nousee poistoilmakanavassa ylöspäin ja kulkeutuu ulos rakennuksesta. Tämän tilalle virtaa aukoista sisälle ulkoilmaa.

Palomuuri

Palomuuri on paloa kestävä seinä, joka pystyy tietyn ajan verran estämään palon leviämisen seinän toiselle puolelle.

Passiivitalo

Passiivitalo on rakennus, johon ei tarvita perinteistä lämmitysjärjestelmää, sillä se pysyy lämpimänä kodin laitteiden, ihmisten ja osin auringon ansiosta. Passiivitaloon lämmönjakelu hoidetaan useimmiten ilmanvaihtolaitteiston avulla.

Perustus

Perustus on rakennusten maata vasten tuleva osa. Sille kohdistuu koko rakennelman paino. Perustuksen tarkoituksena on estää rakennuksen painuminen. Painuminen voi aiheuttaa halkeamia talon perustuksiin, lattiaan ja seiniin. Kaikilla paikalleen sijoitetuilla rakennuksilla ja rakennelmilla on oltava perustus. Perustamistavat jaetaan matalaperustuksiin, syväperustuksiin, pilariperustuksiin ja kellarillisiin perustuksiin.

Perustuksen mittaohje

Perustuksen mittaohje tarkoittaa käytännössä hahmotelmaa perustusten ja rakennuksen liitoskohdasta. Se kertoo myös osaltaan, minkä levyinen perustuksen rakennepinta pitää olla sen yläpinnassa, millaiset ovat perustuksen tarkat mitat ja mitä tuleva rakenne niiltä vaatii.

Pilariperustus

Pilariperustusta käytetään, kun perustus täytyy viedä syvälle maahan. Tällöin koko rakennuksen aiheuttama rasitus siirtyy pilareitten kautta anturoille ja niistä maapohjalle. Tämä sopii erityisesti paikkoihin, joissa sokkeliperustuksen tekeminen on vaikeaa maaston ja maaperän johdosta.

Puhallettava lämmöneriste

Puhallettava lämmöneriste valmistetaan jauhamalla tai kuiduttamalla mineraalivillaa tai keräyspaperia, ja tämä asennetaan puhalluskonetta käyttäen.

Puunsuoja-aine

Puunsuoja-aine levitetään puu pintaan ehkäisemään hometta, sinistymistä ja lahoamista.

Otsalauta

Otsalauta on talon lappeen päädystä löytyvä suojalauta, joka siistii rakennuksen ulkonäköä peittämällä lipan alla olevan tyhjän tilan. Otsalaudat toimivat myös kiinnityskohtina vesikourujen eli rännien kiinnikkeille.

Radon mittaaminen

Radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, joka ei ulkoilmassa ole vaarallista. Jos radonia kuitenkin kerääntyy paljon sisäilmaan, se on haitallista terveydelle. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m3.

Rakennesuunnitelma

Rakennesuunnitelma sisältää lujuuslaskelmat, rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset sekä piirustukset, joissa esitetään rakenteiden mitat.

Ruode

Ruode suippenevan rakenteen pitkittäinen tukikaari. Rakennustekniikassa ruoteet ovat korokemaisia koolauksia.

Routasuojaus

Routaeristeillä estetään pakkasen tunkeutuminen maaperään ja roudan aiheuttamat vauriot talon rakenteille.

Runko

Rakennuksen runko kannattelee talon yläpohjaa. Se voi olla puuta, tiiltä tai harkkoa. Rungon tehtävä on kannatella rakennuksen yläpohjaa ja siirtää kuormat rakennuksen perustusten kautta maaperään.

Räystäs

Räystäs on rakennuksen vesikaton se osa, joka ulottuu ulkoseinän ulkopinnan ulkopuolelle. Sen tarkoituksena on estää sadeveden valuminen ulkoseinää pitkin ja veden kertyminen perustuksiin. Suuri räystäs voi estää jopa viistosateen osumisen ulkoseinään

Sadevesijärjestelmä

Sadevesijärjestelmän tehtävä on johtaa katolta valuvat sadevedet vesikourujen ja putkiston kautta pihakaivoon ja sieltä hulevesiviemäriin.

Salaojitus

Salaojituksen tarkoitus on johtaa vedet kauemmas rakennuksesta ja pitää sen alusta ja ympäristö kuivana.

Savuhormi

Savuhormi on tiilistä tai muusta tulenkestävästä materiaalista tehty kanava, jota pitkin tulisijan palokaasut johdetaan ulos.

Sisätäyttö

Rakennuksen perustuksen sisäpuolelle asennettavat täyttöhiekat, jonka päälle valetaan betonilaatta.

Talotekniikka

Talotekniikkaan kuuluvat sähkö, lämpö, vesi, ilmanvaihto ja automaatio, tele- ja datatoiminnot.

Tiiveysmittaus

Tiiveysmittauksella selvitetään ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan tiiveys. Mittausyen avulla varmistetaan, että ulkovaippa toimii kuten ja että se on energiataloudeltaan toimiva.

Tonttikartta

Tonttikartalta löytyy kaikki voimassa olevat asemakaavamääräykset, pinta-alatiedot, rajamitat ja mahdolliset rakennukset.

Tulisija

Tulisija on rakennusosa, jossa poltetaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita, esimerkiksi takka, uuni tai liesi.

Tuloilma

Tuloilma on ilma, joka johdetaan huonetilaan joko koneellisesti tai painovoimaisen ilmanvaihdon avulla.

Tuloilmakanava

Tuloilmakanava on se ilmanvaihtojärjestelmän osa, jonka kautta raitis ilma jaetaan iv-koneelta asuintiloihin.

Tuulensuoja

Tuulensuoja on tuulta pitävä levy rakennusosassa. Se estää haitallisen ilmavirtauksen ulkoa sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Levyn on oltava tiivis ja hengittävä.

Tuuletettu alapohja

Perusmuurin tai pilarien varaan tehty alapohja, joka on tehty siten, että alapohja ja täytön väliin jää 0,3-1 m välinen tuulettuva tila. Perusmuurissa alapohjan tuulettumisen mahdollistavat aukot.

Tuuletustila

Tuuletustila on rakenteessa oleva yhtenäinen ilmatila, jossa kulkee rakenteen tuulettava ilmavirta. Tätä käytetään esimerkiksi tuulettuvissa alapohjissa, vesikaton sekä aluskatteen välissä ja ulkoverhouksen alla.

U-arvo

U-arvo kuvaa lämmöneristeen, rakennusosan tai rakenteen lämmön läpäisevyyttä. Mitä pienempi tämä arvo on, sitä paremmin lämpö säilyy halutulla puolella rakennetta tai eristekerrosta. U-arvo on korvannut aiemmin käytetyn k-arvon.

Ulkotäyttö

Rakennuksen perustuksen ulkopuolelle asennettavat täyttöhiekat, jonka päälle betonilaatta valetaan.

Vesikatto

Vesikatolla tarkoitetaan rakennuksen ylintä osaa, eli katteen ja mahdollisen aluskatteen ja näitä kannattavien rakenneosien muodostamaa rakennetta. Vesikaton tehtävä on suojata rakennuksen sisäosia sään vaihteluilta.

Vastaava työnjohtaja

Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että rakennustyö toteutetaan kaikkien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia myös siitä, että rakennustapa ja rakennusmateriaalit ovat hyväksi todettuja.

Välipohja

Välipohja on eri asuinkerrosten välissä oleva rakenne. Se on siis alakerran katto- ja yläkerran lattiarakenne.

Yleiskaava

Yleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua varten. Siinä esitetään kunnan eri alueiden nykyinen ja tulevaisuuteen suunniteltu käyttötarkoitus.

Yläjuoksu

Yläjuoksu (kutsutaan myös yläohjauspuuksi) on runkotolppien yläpäähän kiinnitettävä lankku tai palkki, jonka varaan kattoristikot voidaan asentaa.

Yläpohja

Yläpohja on ylimmän kerroksen kattorakenne, joka voi olla joko suora tai vino. Lämpimissä tiloissa yläpohja on eristetty. Yläpohja on osa vesikattorakennetta.